Osavuosikatsaus 4/2013

Edellisestä Koirakuvien blogipäivityksestä on ehtinyt vierähtää lähes rikollisen pitkä aika, joten jo taaksejääneen vuodenvaihteen takia on syytä paketoida vanhan vuoden viimeisen neljänneksen tapahtumat tiiviiseen pakettiin.

Viimeisin päivitys oli viimeistelty Etelä-Ruotsista PM-kisaviikonlopun aattona. Lauantain kisoissa suomalaiset määräsivät pitkälti tahdin, ja päivän kahdelta radalta tuli kosolti palkintosijoja. Sunnuntain PM-kisoissa ei aivan ylletty Oslon kisojen tasolle, kun kuudesta mahdollisesta tittelistä suomalaisille ripustettiin kaulaan “vain” kolme kultamitalia. Yksilökilpailussa kotimatkalle palasi kuitenkin kaksi uutta Pohjoismaiden mestaria, kun medeissä Taneli Ikäheimo ja Pantse sekä makseissa Elina Jänesniemi ja Omie kuittasivat mestaruudet nimiinsä Tuulia Liuhdon ja Punssin noustessa pronssikorokkeelle. Mini-luokassakaan ei jääty ilman mitalia Sini Erikssonin ja Sonicin noustua pronssille hienon finaaliradan ansiosta. Joukkuekilpailussa tuliaisia saatiin vielä lisättyä maksien joukkuevoiton sekä mini-ryhmän hopeamitaleiden myötä.

Ikinä ei ole aikaisemmin kuvauskeikkaa laitettu niin nopeasti pakettiin kuin PM-kisojen päättäjäisten aikana – aikataulun venymisen takia palkintojenjaon viimeiset kuvat otettiin juostessa joukkueen lentokentälle lähtevään autoon. Kokemus sekin!

Pari viikkoa PM-kisojen jälkeen oli valokuvaukselliselta kannalta varsin vapauttavaa vierailla Purina-areenalla HAU:n perinteisissä “syysskaboissa”, jossa mukana olleet PM-maajoukkue-edustajat jatkoivat menestyksekästä syksyä. Ulkomainen edustus oli myös järjestyksessä etenkin kokeneimpien Suomen-kävijöiden – Viron Alar Kivilon ja Marje Piirojan sekä Kroatian Zeljko Goran – tykittäessä mainioita ratoja. Mukana oli myös suomeksi käännetyistä agilitykirjoituksista ainakin tutuksi tullut Unkarin Zsofi Biro. Hieman harvinaisempiin vieraisiin lukeutui myös järjestävän seuran jäsen, jonka omien polttareiden ohjelmaan kuului kisayleisön hauskuutukseksi kolmosluokan radan suorittaminen – koirana. Ohjaajaksi saatiin juurikin Zsofi loistavasti koiraa kannustaen. Radan tuomaroineelle Ritva Herralallakaan ei ole tainnut tällaista tapausta sattua kohdalle pitkästä agilityurasta huolimatta.

 

Syyskuun ensimmäinen viikonloppu sujui I-HAHin järjestämissä Helsingin seudun piirinmestaruuskisoissa. Lauantain 1- ja 2-luokan kilpailujen yhteydessä ratkottiin juniorimestarit, ja sunnuntain kolmosluokkien radoilla panoksena oli varsinaiset yksilö- sekä joukkuemestaruudet. Viikonlopun sää oli myöhäisrusketuksen saamiselle mitä otollisin, mutta molempina päivinä lähes täydeltä terältä paistanut aurinko pakotti hurjan kontrastin myötä avaamaan kuvista jälkikäteen melko lailla varjojen sävyjä. Hiljaisen tuulen kuljettamaa rutikuivan kivituhkakentän pölyä sai myös välillä väistellä – pölytön kalusto kun toimii pidempään kuin hiekassa paneroitu.

Järjestyksessä seuraavat kuvauskohteet suuntautuivat Kirkkonummelle, ensin Nutrolinin järjestämiin epävirallisiin seniorikilpailuihin. Leppoisassa tunnelmassa suurimman säkäluokan edustajatkin pääsivät madallettujen hyppyjen radalle tavoittelemaan Nutrolin-palkintoja. Nähtiinpä kisoissa myös toistaiseksi ainutkertainen tapaus, josta tosin Koirakuvien arkistoon ei jäänyt todisteita talteen.

Lokakuussa KKK:n hallissa käytiin myös Siuntion koirakerhon kilpailu, missä tuomarikollegio kokoontui tarkkailemaan kokelaiden suoriutumista kilpailutilanteessa. Arvioitavana oli myös nimekkäimpään ohjaajakaartiin lukeutuva Jari Suomalainen, jonka tuomarinura onkin tämän jälkeen alkanut kuuleman mukaan varsin aktiivisesti.

Vaihtelua lajikirjoon tarjosi lokakuun kylmenevissä oloissa käydyt belgianpaimenkoirien rotumestaruuskilpailut Tuusulassa. Visiitillä saattoi tutustua alueeseen, joka tulee tarjoamaan ympäristön tulevana keväänä myös belgianpaimenkoirien MM-kilpailuille. Toko-kokeen rinnalla oli käynnissä itselle uutena tuttavuutena mondioring-kilpailu, joka lajina tarjoaa koiraurheilua kuvaaville sekä haasteita että monia mahdollisuuksia näyttäville valokuville. Kilpailut käytiin syksyisen, jo matalammalta paistavan auringon valossa, minkä ansiosta mukaan tarttui muutamia todellisuutta lämpimämmän tuntuisia ruutuja.

Muita lokuussa kuvattuja tapahtumia olivat HAU:n kilpailut 13.10. sekä Keravan agility teamin 3-luokkien kisapäivä, joka samalla käynnisti omalta osalta Ojangon sisäkisakauden. Hallin “vasen” puoli oli nähtävästi saanut tuoreen keinonurmipinnan, ja KAT:n kisoissa käytössä olikin kaksi rataa. Eri päädyt ovat kuvattaessa varsin eriarvoisessa asemassa: tuoreemman pinnan radalla valo tuntuu olevan merkittävästi ns. terveemmän sävyistä ja tasaisempaa, eikä värispektristä ainakaan näppituntuman perusteella katoa niin paljon sävyjä kuin vastakkaisen päädyn puolella. Tiettyyn rajaan asti eroja voi tietysti kompensoida kuvia kehitettäessä, mutta puuttuvia värisävyjä on hankala saada paikattua ilman sivuvaikutuksia. Paikan päällä valaistus näytti silmämääräisesti samanlaiselta, joten alustojen merkittävästi erilainen heijastavuus ei ole täysin poissuljettu teoria. Asialla on toki merkitystä vain harvoille hallin vierailijalle, varsinkin kun videokuvauksessa ero ei näyttäisi olevan aivan niin silmiinpistävä.

 

Marraskuun etäisin kuvausreissu suuntautui Lietoon ATT:n kolmosluokkien kilpailuihin, missä Agilityliitto tarjosi ulkomaisissa arvokisoissa menestyneiden ohjaajien kunniaksi mitalikahvit. (Tasapuolisuuden nimissä taisi joku koirakin saada pienen maistiaisen tarjoiluista.) Radoilla taisi riittää haastetta varsinkin pimeiden putkikulmien muodossa. Arvokisojen ulkopuolella ATT:n hallilla on tullut kuvattua vain aniharvoin, ja tällä kertaa osa ajasta meni erilaisten kuvakulmien kokeilemiseen. Rataa reunustavien aitojen alta pystyi kuvaamaan pahasti muita häiritsemättä, ja toisaalta hallin keskivaihelle aidattu rata salli kuvaamisen tavallista kauempaa.

Samoihin aikoihin valmistui myös maajoukkuekarsintojen live-lähetyksessä tehdyt haastattelut editoituna Koirakuvien youtube-kanavalle. Alun perin hyvin pikaisen suunnittelun tuloksena toteutetuista haastatteluista koostui livestreamista irrotettuja haastatteluita lähes kahden ja puolen tunnin verran. Haastattelut löytyvät helpoiten omalta youtube-soittolistalta.

Myöhemmin marraskuussa oli vielä vuorossa HAU:n neljän startin viikonloppu sekä BAT:n kisat Vuokkoset-areenalla. HAU:n mini- ja medi-kolmosten kisapäivä venyi pitkälle pimeään iltaan, ja päivän loppuun asti kuvattua tuli muistutetuksi siitä kuinka suuri apu vähäisestäkin halliin tulevasta luonnonvalosta onkaan. Viimeinen medi-rata käytiin puhtaasti loisteputkien valossa, ja kameran herkkyyksiä sai nostaa tasoille joita vielä muutama vuosi sitten ei ollut lähimainkaan valikoimissa. Ojangossa BAT:n kilpailut käytiin aiemmin mainitulla tuoreemmalla puolella puhtaammassa valossa, mikä näkyi tavanomaisesta hieman lyhentyneessä kuvien valmistumisajassa.

Joulukuun tapahtumat lähtivät käyntiin kaksilla peräkkäisillä kisoilla Ojangossa. LÄGI:n itsenäisyyspäivän kisoissa sinivalkoisen agilitykuvan sommittelu sai edellisvuodelta jatkoa. Kentän sinisävyiset esteet yhdessä valkoisten seinäkkeiden kanssa avasivat eräässä kohdassa sopivan sommitelman, jossa koiran sai hyppyesteellä “lipun” keskelle – tosin hankalasti poispäin hypäten. Keinovalon metkuista jälleen uutena havaintona tuli tiedostettua pitkän valotusajan sopimattomuus joihinkin olosuhteisiin. Perusajatuksenahan tavallista pidemmässä suljinajassahan on liikkeen “sulattaminen” niin, että kohde pysyy kameralla seuraamalla jokseenkin terävänä paikallaan pysyvän ympäristön pyyhkiytyessä pehmeäksi. Kun lyhyillä valotusajoilla valojen vilkkuminen näkyy vaihtelevana kirkkautena ja sävyinä peräkkäisissä kuvissa, pitkällä valotusajalla samat valot toimivat strobojen tapaan. Tämä aiheuttaa oikeastaan päällekkäisvalotuksen tapaisen lopputuloksen, eikä liike pehmene läheskään samalla tavalla kuin mitä jatkuvassa valossa. Galleriaan päätyi esille muutama onneton esimerkki. Itse kisoista Salme Mujusen hyppäri toi elävästi mieleen jonkinlaiseksi klassikoksi muodostuneen maksien SM2010-yksilöhyppyradan suorine putkineen.

Porvoon seudun koiraharrastajien kisoissa samaisen viikonlopun sunnuntaina medi-radalla pussi oli erityisen houkuttelevassa paikassa hupaisien ilmeiden vangitsemiseksi. Esteen sijoittelu medi-koirakoille tuotti sen sijaan monia vaaralliselta näyttäneitä tilanteita, kun pussista jatkettiin rataa toistuvasti kyljellään, tai jopa kuperkeikkojen kautta. Ilmeisesti mitään ylimääräisen ajan kulumista vakavampaa kohdassa ei kuitenkaan sattunut, vaikka kuviin osuikin hurjan tuntuisia pyörähdyksiä.

Loppuvuoden suurista tapahtumista Messukeskuksen Voittaja-viikonloppu oli päättyneenä vuonnakin kuvausohjelmassa varattuna. Kalanterimerkintä oli tällä kertaa aikaisempaa paksumpi, kun Koirakuvat oli hoitamassa muutaman muun valokuvaajan ohella Kennelliiton mediatarpeita. Omaan viikonlopun kuvausohjelmaan pystyi vaikuttamaan sopivasti, joten eri tapahtumista tuli kuvattua melko pitkälti ne missä olisi muutenkin ollut kameran kanssa liikkeellä. Mukaan mahtui muutamia erikoisempia kuvauskohteita, joita todennäköisesti ei olisi tullut kuvattua ilman yhteistyötä Kennelliiton kanssa. Aikataulusta muodostui tarkemmin määriteltyjen kohteiden myötä huomattavasti tiukempi kuin aikaisemmissa Voittajissa, mistä syystä näyttelykehien puolella kuvaaminen jäi nyt vähemmälle. Valokuvaajia tuntui olevan paikalla myös aiempaa enemmän, mihin syynä saattoi olla Helsinkiin maailmanlaajuisesti koiria keräävän ensi vuoden maailmannäyttelyn ennakointi. Pääareenalla pressiaition nopea täyttyminen ei tosin haitannut etsiessäni poikkeavampia kuvakulmia eri puolilla hallia. Harvoin käytössä olleen etälaukaistavan kameran avulla jäi suuresta hukkaruutujen määrästä jäljelle pari erikoisempaa kuvaa. Suuresta lajinäytösten valikoimasta frisbee-esitykset taisivat kerätä eniten yleisöä. Lennokkaista suorituksista saa toki näyttäviä kuvia, mutta Messukeskuksen liukkaat alustat voivat varmasti muodostua riskiksi koirien hyvinvoinnille näin ilmavassa lajissa.

 

Vuoden 2013 viimeiset agilitykuvat tallentuivat kotiseuran pienimuotoisissa kinkunsulattelukisoissa. Kaksi- ja nelijalkaisten osallistujien lisäksi pääosin lämmittämättömästä hallista löytyi vielä tapaninpäivänä hidasliikkeinen nokkosperhonen. Kevättä kohti siis…

 

Kuvattuja yksi- tai monipäiväisiä tapahtumia kertyi vuoden 2013 reilut kolmekymmentä. Tämän lisäksi on ollut kattava joukko yksityiskuvauksia sekä muita projekteja, joista on yhteensä tullut mittava kuvamäärä. Kaikista on selvitty, vaikka välillä käsittelyyn kuluvat ajat ovat venähtäneet pitkiksi. Koirakuvien galleriassa kävi vuoden aikana yli 40 000 yksittäistä vierailijaa, ja kuvasivujen latauksia kertyi häkellyttävät 1,8 miljoonaa! Latausten perusteella ylivoimaisesti eniten kiinnostusta keräsi SM- ja karsintaviikonloppujen finaalipäivät.

Tuore vuosi on tässä vaiheessa jo hyvässä vauhdissa, ja suunnitelmissa on suuri määrä mielenkiintoisia tapahtumia, joista tarkempia tietoja tulee lähempänä. Kiitokset kaikille kävijöille, kuva-asiakkaille sekä yhteistyötahoille!

Osavuosikatsaus 4/2013, 5.0 out of 5 based on 1 rating