Agilityn asema oikeaksi urheilulajiksi nousussa on hyvässä vauhdissa. Kuten lähes kaikille urheilulajeille on ominaista, kilpailijoiden keskinäinen paremmuus on usein kiinnostava seikka lajia seuraavien keskuudessa. Varsinkin palloilulajien parissa eri tahojen hallinnoimat ajantasaiset tilastot pitävät kirjaa kilpailijoiden tai joukkueiden keskinäisestä paremmuusjärjestyksestä.
Agilityn kansallisella tasolla ranking-järjestelmiä on ollut muutamien viime vuosien aikana ollut ainakin kolme erilaista toteutusta: Agility Sports Bulletin -lehti on ylläpitänyt TR-rankingia, agi.fi -sivusto omaa laskentaa, ja Agilityliitto on käyttänyt omaa menetelmää aiempien vuosien European Open -joukkueen valintaan. Vaikka Agilityliiton EO-ranking on ollut kansallisen lajiliiton hallintoima järjestelmä, yksikään yllä mainituista ranking-menetelmistä ei ole ollut yksiselitteisesti “virallisen” rankingin asemassa.
Tulosten tarkastelua
Keskustelu virallisen rankingin tarpeelle on ollut esillä aika ajoin. Viimeisimpänä aktiivista kommentointa on virittänyt suunnitelmat rajata massiivisiin mittasuhteisiin kasvaneen maajoukkueen karsintakilpailun osallistujia uuden ranking-järjestelmän perusteella.
Yhteinen piirre aktiivisessa käytössä olleille ranking-menetelmille on kilpailussa parhaiten menestyneille jaettavat pisteet. Lisäksi pistemäärät on määritetty riippuvaksi osittain kilpailuun osallistuneiden koirakoiden lukumäärästä. Tämän tarkoituksena on painottaa menestymisen arvoa suuremmissa kisoissa, missä suurempaan osallistujamäärään on mahdollisesti osallistunut enemmän kovatasoisia kisaajia, eli kilpailun taso ja menestymisen mahdollisuudet ovat haastavampia.
Tyypillisimmät vasta-argumentit pisteisiin perustuville laskentamenetelmille liittyvät juuri kilpailun kokoon, joka saattaa eri alueilta kotoisin olevat kilpailijat eriarvoiseen asemaan. Muutamilla seuduilla suuri aktiivisten kilpailijoiden lukumäärä tarkoittaa käytännössä automaattisesti suurempaa tavoiteltavaa ranking-pistemäärää. Alueilla jossa harrastajia on vähemmän ovat kilpailutkin pienempiä. Tällöin korkeaa ranking-listasijoitusta tavoitellessa on usein välttämätöntä matkustaa kauemmas isompiin kilpailuihin.
Toisena huomionarvoisena seikkana on korostettu korkeiden rankingpisteiden tavoittelun asettavan suuremman starttimäärän takia koirien fysiikan kyseenalaiselle koetukselle. Rankingjakson pisteisiin sisällytettävien parhaiden suoritusten tavoittelu voi ajaa kilpailijat hakemaan menestystä ja suurempia pistepotteja teoriassa vaikka joka viikonlopun kaikissa kilpailuissa.
Yksittäisten kilpailujen hyvistä sijoituksista jaettavat pisteet ovatkin varsin haasteellisia, etenkin jos tarkoituksena on löytää kauden parhaat koirakot – paremmuutta voi tunnetusti arvioida monilla eri tavoilla. Sijoitus tuloslistalla kertoo onnistumisesta yhdessä lähdössä, etenemän perusteella löytyy radalla nopeinta vauhtia pitävät koirat, ja tulosvarmuus viittaa radan virheettömiin suorituksiin.
Millä tahansa yksittäisistä kilpailuista saatavilla pisteillä ei välttämättä päädytä absoluuttiseen paremmuusjärjestykseen, sillä lajin luonne ja nykyinen kilpailujen järjestämistapa eivät tuo välttämättä keskenään paremmuudesta kilpailevia koirakoita samalle radalle kuin muutaman kerran kaudessa, jos silloinkaan. Lisäksi toisistaan poikkeavilla radoilla menestystä on käytännössä mahdotonta verrata. Niin kauan kuin suurin osa koirakoista kilpailee pitkälti omilla kotiseuduillaan, valtaosassa starteissa kilpakumppaneina on sama ryhmä kilpailijoita.
Vastaavia asetelmia muissa lajeissa?
Agilityssä ratojen ainutkertaisuus on verrattavissa joka kilpailussa muuttuviin sääntöihin. Muista urheilulajeista samankaltainen tilanne voisi olla hiihto- ja alppilajeissa, ja pitkillä juoksu- ja kävelymatkoilla. Näissä ammattilaislajeissa suurin osa kilpailijoista osallistuu samoihin kilpailuihin, jolloin keskinäisen paremmuuden ratkaiseminen pysyy yksinkertaisena.
Kilpailijoiden keskinäinen kohtaamattomuus ei myöskään ole täysin ainutlaatuista. Ainakin amerikkalaisen jalkapallon jollain sarjatasolla joukkueet pelaavat eri lohkoissa, ja kaikki joukkueet eivät välttämättä pelaa keskenään lainkaan kauden aikana. Joukkueiden keskinäisen paremmuusjärjestyksen ratkaisemiseksi asiaan vihkiytyneet ovat kehittäneet omia tekniikoitaan mm. vedonlyönnin ja ottelutulosten ennustamisen avuksi.
Tällaisiin asetelmiin tutustuessa mieleen tuli väkisinkin, että samoihin menetelmiin pohjautuvia järjestelmiä voisi hyödyntää myös agilityrankingille ominaisiin haasteisiin.
Yksi potentiaalinen ratkaisu yllä avattuihin ongelmiin ja agilityrankingin haasteisiin saattaisi löytyä yllättävän tutusta algoritmista, jota jokainen on tullut mitä luultavimmin käyttäneeksi tietämättään: Google.
Googleko?
Yksittäisen agilitykilpailun tulokset muodostavat keskenään hieman Internetin verkkosivujen linkkejä vastaavan rakenteen. Yksi osallistuja saattaa olla menestyjä joka voittaa useimmat kilpailut. Vastaavasti netistä löytyy merkittäviä sivuja, joille monet pienemmät sivut linkkaavat. Kaikki koirakot eivät kuitenkaan välttämättä koskaan kilpaile samassa startissa, eikä kaikille verkkosivuille ole linkkiä muilta sivuilta.
Google hyödyntää verkkosivujen merkitsevyyden ratkaisemiseksi toisen perustajansa kehittämää PageRank-algoritmia, joka suhteellisen yksinkertaisen laskentamenetelmän perusteella painottaa nettisivujen keskinäisessä kilpailussa tärkeyttä sen perusteella kuinka moni ja kuinka tärkeä sivu sille linkkaa.
Esimerkki PageRankin periaatteesta
Yllä olevassa kuvassa on hyvin yksinkertainen esimerkki menetelmän periaatteesta. Kilpailussa 1 on mukana koirakot A-E, ja kilpailussa 2 täysin eri koirakot F-H. Kilpailuissa koirakot kilpailevat toisiaan vastaan, jolloin jokaisen osallistujan välille muodostuu tietynlainen linkki keskinäisen tuloksen perusteella. Tyypillinen haaste tällaisessa tilanteessa on todeta onko esim. koirakko A paremmin menestynyt kuin koirakko G – nämä eivät ole koskaan kisoissa kohdanneet. Kuitenkin mukana olevista kilpailusta numero 3 on sellainen, johon on osallistunut muutamia sellaisia koirakoita, jotka ovat olleet mukana kilpailuissa 1 tai 2. Kolmoskisan tulosten perusteella koirakot C, F ja H muodostavat suhteen myös koirakoihin jotka ovat edelleen olleet vain yhdessä kilpailussa. Laskennallisen algoritmin tuloksena saadaan nyt selville keskinäinen suhde myös esim. koirakoiden A-G välille.
PageRank-algoritmin taustoista löytyy englanninkielisestä Wikipediasta melko kattava ja yksityiskohtainen artikkeli, joka esittelee myös taustalla vaikuttavan matematiikan, joten en lähde tässä avaamaan sen tarkemmin PageRankin toimintaperiaatetta.
Olen toteuttanut PageRankin agilitytuloksille jotta menetelmän soveltuvuutta koirakoiden järjestämiseen voisi kokeilla. Koska käytössä ei ole ollut virallisia kilpailutietoja, testit ovat perustuneet parinkymmeneen netistä satunnaisesti kopioituun tuloslistaan. PageRank-laskennan perusteena on kaikista koirakoista muodostettu suuri taulukko, jonka soluissa on keskinäisistä kilpailutuloksista lasketut tulokset. Näiden 1-vs-1 tulosten laskeminen ei ole suinkaan yksiselitteistä, sillä tässäkin kilpailusijoituksilla, virhepisteillä tai hylkäyksillä voi olla useita merkityksiä.
Kyseessä oleva menetelmä antaa järjestyksen koirakoille sen perusteella kuka on onnistunut kenetkin voittamaan. Kuten muissakin ranking-menetelmissä, menestymisvertailun valinta vaikuttaa rankingin tulokseen (esim. otetaanko 5-tulokset huomiooon, jne.). Kokeilun lopputulosten esitteleminen tässä yhteydessä ei ole mielekästä, sillä kokeilussa käytetyssä tulosaineistossa on mukana tarkoituksella pienempiä kilpailuja eri puolilta Suomea.
Kokeilun johtopäätöksinä voi todeta, että PageRank-menetelmään pohjautuva ranking kykenee ottamaan huomioon yhdessä kilpailussa keskenään kilpailevien koirakoiden tason. Tämä tarkoittaa myös sitä, että oman seudun ulkopuolella kisaamassa käyneen koirakon taso tulee noteerattua vastassa olevien kilpailijoiden suhteen. Tämän johdosta pienemmän paikkakunnan kilpailijoiden taso on mahdollista suhteuttaa muihin alueisiin, koska yhteisenä tason mittarina toimii muualla kisoissa käynyt koirakko. Tällöin kilpailijamääriin perustuvat painotukset eivät ole merkitsevässä asemassa, sillä pienelläkin kilpailulla voi olla paljon painoarvoa, mikäli siellä sattuu kisaamaan keskenään ainoastaan muutama rankingin huippukoirakko.
Tällaisella menetelmällä on huomattavat edut perinteisempiin menetelmiin, mutta selvänä haittapuolena on laskennan monimutkaisuus. Sen takia yhden kilpailun vaikutusta keskinäiseen rankingiin on lähes mahdoton ennustaa, toisin kuin kilpailutulosten pisteytystä käytettäessä.
Asiasta kiinnostuneet voivat halutessaan jatkaa keskustelua omilla tahoillaan, artikkelin alla kommenttikentässä tai suoraan sähköpostilla (jukka at koirakuvat piste fi)
-Jukka / Koirakuvat.fi
Agilityrankingin haasteista,
